Hajusteallergia

Hajusteallergia

Hajuvesiä käytämme ainoastaan niiden aikaansaaman tuoksuelämyksen vuoksi. Hajusteita lisätään nykyään laajalti myös muihin kosmetiikan ja kotiympäristön tuotteisiin hammastahnoista lattiavahoihin, sillä ihmiset ostavat mieluummin hyväntuoksuisen kuin täysin tuoksuttoman tuotteen. Hajusteita käytetään myös "peitetuoksuina", ilman tunnistettavaa tuoksua, peittämään tuotteen oma, epämiellyttävä perushaju.

Hajusteaineet

Tuotteissa käytettävät hajustevalmisteet ovat yhdistelmiä luonnonhajusteista ja yksittäistä kemiallisista aineista. Tuoksuvat aineet ovat herkästi ilmaan haihtuvia. Hajusteteollisuudella on käytössään yli 5000 yksittäistä hajustekemikaalia ja noin 200 luonnonhajustetta. Yksittäiset hajustekemikaalit ovat rakenteeltaan tunnettuja ja määriteltyjä kemiallisia aineita. Ne on joko eritetty luonnonhajusteista tai valmistettu synteettisesti, ja niillä on yksinkertainen, yleensä helposti tunnistettava tuoksu. Luonnonhajusteet ovat useiden kemikaalien seoksia ja yksi luonnonhajuste saattaa sisältää satoja yksittäisiä kemiallisia aineita. Siksi luonnonhajusteen tuoksu onkin monivivahteinen. Luonnonhajusteiden valtaosan muodostavat tuoreista kasvinosista ja kasvien mahlasta valmistetut eteeriset öljyt. Jokainen hajuvesi on monimutkainen yhdistelmä lukuisista luonnonhajusteista ja synteettisistä hajustekemikaaleista. Hajusteissa ja mausteissa on useita samoja allergisoivia kemikaaleja, kuten kanelialdehydiä ja eugenolia. Eugenolia käytetään puuduttavien ominaisuuksiensa vuoksi myös hammaslääketieteessä.

Missä tuotteissa on hajusteita

Suuri osa kosmeettisista tuotteista ja henkilökohtaiseen hygieniaan tarkoitetuista tuotteista on hajustettuja. Hajusteita lisätään partavesiin, deodorantteihin, ihovoiteisiin, puutereihin ja puhdistusmaitoihin, ripsiväreihin, huulipuniin ja muihin meikkituotteisiin, auringonsuojatuotteisiin, kylpyöljyihin ja -vaahtoihin, saippuoihin, hiustenpesuaineisiin ja muihin hiustenhoitotuotteisiin, hammastahnoihin ja suuvesiin. Synteettisiä hajustekemikaaleja lisätään laajalti myös muihin kotitaloustuotteisiin, odin pesu- ja puhdistus- ja kiillotusaineisiin.

Hajuvedet ovat yleensä hajusteiden alkoholiliuoksia, joissa hajusteiden pitoisuus on 20-30%, laimeammissa kölninvesissä hajusteita on 4-5%, saippuoissa käytetään hajusteita 1-2%:n ja kosmeettisissa valmisteissa tavallisesti 0,5%:n pitoisuuksina. Peitetuoksuna käytetään yleensä vain yhtä hajustekemikaalia hyvin pienenä määränä, n. 0,01%:n pitoisuutena.

Hajusteallergian oireet

Hajusteiden aiheuttamista iho-oireista suurin osa on allergisia kosketusihottumia, jotka ovat syntyneet ns. viivästyneen kosketusallergian kehittymisen seurauksena. Hajusteallerginen ihottuma johtuu kosketusallergiasta yhdelle tai useammalle yksittäiselle hajustekemikaalille. Hajusteiden ja auringonvalon yhdessä aiheuttamat ihottumat ovat harvinaisia. Hajusteiden koetaan aiheuttavan myös nuhaa ja muita hengitystieoireita. Hengitystieoireet eivät liity ihokosketusallergiaan, vaan ovat ärsytysperäisiä.

Hajusteallergia aiheuttaa iho-oireita tavallisimmin kasvojen alueelle (silmämeikit, kasvovoiteet, huulipunat), kainaloihin (deodorantit) sekä käsiin (käsivoiteet, saippuat). Varsin tyypillisesti on ensimmäinen oire silmäluomi- tai kainaloihottuma. Silmäluomi-ihottuman taustalla voi olla allergia paitsi silmämeikkien ja silmänympärysvoiteiden, myös hiustenpesuaineiden hajusteille. Hajusteallerginen ihottuma on tavallisesti punaläiskäistä, kutiavaa ja pitkittyessään kuivanhilseilevää. Silmäluomi-ihottumaan liittyy usein turvotusta. Kämmenissä ihottuma saattaa esiintyä rakkuloivana.

Hajusteallergian tutkiminen

Allergisen kosketusihottuman aiheuttajan tunnistamiseen käytetään ihokokeita, epikutaanitestejä eli lapputestejä. Kansainvälisesti käytössä olevaan lapputestien perussarjaan sisältyvät hajusteallergian seulonta-aineina kaksi hajusteseosta ja perunpalsami. Perunpalsami on kosmetiikassa kielletty, useista yhdisteistä koostuva luonnonaine. Se antaa positiivisen ihotestireaktion noin puolessa hajusteallergiatapauksista. Kosmetiikka-allergiaa epäiltäessä voidaan tehdä lapputesti myös itse käytetyillä tuotteilla. Näin testaten ei kuitenkaan aina saada hajusteallergiaa selville.

Tietyn kosmeettisen tuotteen sopivuutta voidaan tutkia myös ns. käyttötestillä. Tutkittavaa ainetta levitetään samalle, muutaman senttimetrin läpimittaiselle ihoalueelle kyynärtaipeeseen tai olkavarren sisäsivulle aamuin illoin viikon ajan. Mikäli mitään ihottumaa ei tänä aikana ilmaannu, voi tuotteen todennäköisesti turvallisesti ottaa tai palauttaa tavanomaiseen käyttöön.

Hajusteallergia lisääntyy

Hajusteiden lisääntyneen käytön myötä on hajusteallergia yleistynyt viime vuosikymmenten aikana. Useiden tutkimusten perusteella ovat hajusteet olleet tavallisin syy kosmeettisten tuotteiden tai ihonhoitotuotteiden aiheuttamiin allergisiin ihottumiin sekä Euroopassa että USA:ssa. Neljä viidestä potilaasta on ollut naisia. Väestötasolla tehdyn tanskalaistutkimuksen mukaan ihokosketusallergiaa kosmetiikan hajusteille esiintyi noin 2 %:lla nuorista aikuisista. Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen kosmetiikkaneuvonnan asiakkaista noin 50 %:lla oli hajusteallergia vuonna 2013.

Ohjeita hajusteallergikolle

Vaikka hajusteallergikko on allerginen vain yhdelle tai muutamalle hajustekemikaalille, kannattaa yleensä välttää kaikkien hajustettujen tuotteiden käyttöä. Allergian aiheuttanutta hajustekemikaalia saattaa olla yhtenä aineosana hyvin monissa erilaisissa tuotteissa. Markkinoilla on kuitenkin runsaasti hajusteettomia tuotteita, jopa useita kokonaan hajusteettomia kosmetiikka- ja pesuainesarjoja. Ns. luonnonkosmetiikka sen sijaan sisältää usein runsaasti hajusteita, ja hajusteallergia onkin varsin tavallisesti syntynyt luonnonkosmetiikan käytöstä.

EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaan on 26 erikseen mainittua hajustekemikaalia merkittävä pakkauksen aineosaluetteloon, kun kemikaalia on tuotteessa tietty määrä. Hajusteet ilmoitetaan yleisesti aineosaluettelon lopussa sanoilla "parfum" tai "aroma". Hajusteettomuus on yleensä merkitty tuotteeseen.

Mausteiden syönnin on kuvattu aiheuttavan joillekin hajusteallergikoille suuoireita tai jopa ihottuman lehahdusmaista pahenemista. Käytännössä tämä on kuitenkin erittäin harvinaista, ja ruokavaliorajoituksia suositellaan vain erityistapauksissa.

Ihottuman ennaltaehkäisy hajustettujen tuotteiden käyttöä välttämällä on hajusteallergian paras hoitokeino. Lievässä hajusteallergiassa voidaan hajusteita käyttää ihon oman kunnon mukaan. Mikäli ihottumalta ei kuitenkaan vältytä, parantavat miedot kortisonivoiteet sen varsin nopeasti, mutta vain jos myös ihottuman syy on poistettu.

09/ 2014 Kristiina Alanko, dosentti, ihotautien erikoislääkäri



Helsingin Allergia- ja Astmayhdistys - Helsingfors Allergi- och Astmaförening ry
Pihlajatie 34, 00270 Helsinki, puh. 010 279 0991 / 040 834 8803
www.allergiahelsinki.fi