EU:n kosmetiikka-asetus asettaa raamit kosmetiikalle

10.9.2014

Suomessa kosmetiikkaa säädellään EU:n kosmetiikka-asetuksella (1223/2009/EY), jota on tullut soveltaa kokonaisuudessaan 11.7.2013 lähtien. Koska kyseessä on asetus, tarkoittaa se, että kosmetiikkaa koskeva lainsäädäntö on sama jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa. EU:n lisäksi kosmetiikka-asetusta noudattavat Norja, Islanti ja Liechtenstein.

Asetuksen lähtökohtana on tuotteiden turvallisuus ja asetus määrää muun muassa kosmetiikan turvallisuuden arvioinnin sisällöstä, kosmetiikan sallituista ainesosista sekä eri toimijoiden vastuista tuoteturvallisuuden varmistamiseksi. Vaikka asetus säätelee tuotteiden sallitusta koostumuksesta, se velvoittaa jäsenmaita säätämään vielä erikseen esimerkiksi kosmetiikan valvonnasta ja kielivaatimuksista. Kansallisessa laissa kosmeettisista valmisteista (492/2013) nimetään muun muassa kosmetiikan toimivaltaiset viranomaiset sekä määrätään, mitkä tuotteiden pakkausmerkinnät tulee olla suomeksi ja ruotsiksi.

Mikä on kosmetiikkaa?
Lainsäädännön mukaan kosmeettiseksi valmisteeksi katsotaan ihovoiteet, -emulsiot, -vedet, -geelit ja -öljyt, kasvonaamiot, värilliset pohjustusvalmisteet, meikkipuuterit, kylpy- ja hoitotalkit, saippuat, deodoranttisaippuat, hajuvedet, eau de toilettet ja eau de colognet, kylpy- ja suihkuvalmisteet, ihokarvojen poistovalmisteet, deodorantit ja antiperspirantit, hiusvärit, permanentti-, suoristus- ja kiinnitysaineet, hiusten muotoilu-, puhdistus- ja hoitoainevalmisteet, kampausvalmisteet, parranajovalmisteet, meikkaus- ja meikinpoistovalmisteet, huulille tarkoitetut valmisteet, hampaiden ja suun hoitovalmisteet, kynsienhoitovalmisteet ja kynsilakat, ulkoiseen intiimihygieniaan tarkoitetut valmisteet, itseruskettavat valmisteet sekä auringonsuoja-, ihonvalkaisu- ja ryppyjenehkäisyvalmisteet.

Kosmetiikka on tarkoitettu ainoastaan kehon ulkoisille osille (hampaiden ja suuontelon limakalvoja lukuun ottamatta) ja sen tarkoitus on puhdistaa, muuttaa tuoksua tai ulkonäköä tai suojata tai pitää hyvässä kunnossa tai poistaa hajuja. Kosmetiikka ei esimerkiksi hoida sairauksia. Mahdollisissa rajatapauksissa tuotteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Arvioinnin helpottamiseksi Euroopan komissiolla on olemassa rajatapausasiakirjoja (Borderline products). Tatuoinnit ja irtoripset ovat hyviä esimerkkejä tuotteista, jotka eivät ole kosmetiikkaa.

Sallitut ainesosat
Kosmetiikka-asetus säätelee Euroopan markkinoilla sallituista ja kielletyistä kosmetiikan ainesosista - kielletyt aineet onkin lueteltu kosmetiikka-asetuksessa. Myös sellaisten aineiden käyttäminen, mitkä on luokiteltu EU-asetuksessa aineiden ja seosten luokituksista, merkinnöistä ja pakkaamisesta (CLP-asetus 272/2008/EY) syöpää aiheuttaviksi, perimää vaurioittaviksi tai lisääntymiselle vaaralliseksi, on lähtökohtaisesti kielletty. Kosmetiikka-asetuksessa listataan myös suuri joukko rajoituksin sallittuja aineita, joille on määritelty sallitut pitoisuusrajat ja käyttökohteet ja mahdolliset varoitusmerkinnät. Lisäksi asetuksessa luetellaan myös kosmetiikassa sallitut väriaineet, säilöntäaineet ja UV-suojat sallittuine pitoisuuksineen.

Yllä mainittuihin ryhmiin kuuluvien aineiden turvallisuuden arvioinnista vastaa Euroopan komission tiedekomitea SCCS (Scientific Committee on Consumer Safety) ja ainesosien säätely perustuu tiedekomitean tekemiin arviointeihin. Muiden kuin näiden aineiden sekä lopputuotteen turvallisuuden arvioimisesta vastaa valmisteesta vastuussa oleva yritys.

Euroopan komissio ylläpitää CosIng-palvelua, josta löytyy tietoa kosmetiikan ainesosista ja niihin liittyvistä mahdollisista rajoituksista.

Pakkausmerkinnät auttavat käyttämään tuotetta oikein
Lopputuotteen turvallisuudesta vastaa tuotteen valmistaja tai taho, joka tuo valmisteen Euroopan unionin markkinoille. Tämä yritys vastaa siitä, että markkinoilla olevalle tuotteelle on tehty asetuksen vaatima turvallisuusarvio ja että tuote kokonaisuudessaan täyttää lainsäädännön vaatimukset. Oleellinen osa tuoteturvallisuutta ovat myös pakolliset pakkausmerkinnät.

Kuluttajan vastuu on käyttää ja säilyttää tuotetta pakkauksessa olevien ohjeiden mukaisesti -pakkausmerkinnät auttavat tuotteiden turvallisessa käytössä. Esimerkiksi ainesosalistasta voi tarkistaa tuotteen sisältämät ainesosat, mikä helpottaa kuluttajan valintaa, jos haluaa esimerkiksi välttää tietyn ainesosan käyttöä. Kaikissa kosmetiikkatuotteissa tulee olla käyttöohjeet, jos käyttötarkoitus ei ilmene pakkauksesta. Mahdolliset varoitukset löytyvät myös pakkauksesta.

Kaikissa kosmetiikkavalmisteissa tulee olla

  • vastuuhenkilön nimi ja osoite (tuotteesta vastaavan yrityksen tiedot)
  • alkuperämaa (jos tuote valmistettu yhteisön ulkopuolella)
  • sisällön määrä
  • säilyvyysaika, jos tuote säilyy enintään 30 kk (joko Parasta käytettynä ennen -merkintä tai Tiimalasi-symboli sekä päivämäärä, mihin asti tuote säilyy)
  • säilyvyys avaamisen jälkeen, jos tuote säilyy yli 30 kk (Avatun purkin kuva sekä kuukausien määrä, jonka tuote säilyy avaamisen jälkeen)
  • käyttöohjeet ja varoitukset
  • eränumero
  • tuotteen käyttötarkoitus
  • ainesosaluettelo INCI-nimillä.

Mikäli käyttöohjeet, mahdolliset varoitukset tai ainesosaluettelo eivät mahdu tuotteen pakkaukseen, pitää merkinnät löytyä tuotteen läheisyydessä pidettävästä esitteestä. Merkintöjen löytyminen muualta kuin pakkauksesta osoitetaan alla olevalla käsi-kirja -symbolilla. Lisäksi mikäli tuotteella ei ole lainkaan käyttö- eikä myyntipakkausta, esimerkiksi pienet irtosaippuat tai kylpykuulat, vaaditut tiedot on annettava "tiedotteessa", joka asetetaan saataville tuotteen välittömään läheisyyteen.


Eeva-Mari Karine, DI
Asiantuntija (kosmetiikka)
Teknokemian Yhdistys ry

Ritva Kurimo, FM (kemisti)
Lehtori
Laurea-ammattikorkeakoulu



Helsingin Allergia- ja Astmayhdistys - Helsingfors Allergi- och Astmaförening ry
Pihlajatie 34, 00270 Helsinki, puh. 010 279 0991 / 040 834 8803
www.allergiahelsinki.fi