Allergiset kosketusihottumat

Allergisia kosketusihottumia ovat viivästyneen allergian kautta syntynyt allerginen ekseema ja välittömän allergian kautta syntynyt kosketusnokkosihottuma. Lisäksi kuuluu kosketusihottumiin ärsytyskosketusihottuma eli ärsytysekseema, joka ei ole allergiasta johtuvaa.

Allerginen kosketusekseema

Allerginen ekseema ilmenee aluksi ihon punoituksena, kutinana, kuivumisena ja hilseilynä. Usein esiintyy myös ihonalaista pikkurakkulointia ja myöhemmin ihon kuoriutumista. Kosmetiikan aiheuttama allerginen ekseema esiintyy usein kasvoilla ja etenkin aluksi silmäluomilla, joissa iho on ohut. Työperäinen allerginen ekseema on yleensä käsi-ihottumaa. Ihottuma alkaa aina kosketusalueelta, mutta voi levitä sen ulkopuolelle. Kasvoille ihottuma voi levitä joko käsien välityksellä tai ilmavälitteisesti, ilmassa olevan pölyn tai ilmaan haihtuvan aineen kautta.

Allergisen kosketusekseeman aiheuttajat ovat yleensä pienimolekyylisiä kemikaaleja, jotka tunkeutuvat helposti ihoon. Soluvälitteinen eli viivästynyt (tyyppi IV) allergia välittyy herkistyneiden T-lymfosyyttien eli muistisolujen kautta. Kemikaalit (hapteenit), joiden molekyylipaino on yleensä alle 1000 daltonia toimivat allergeeneinä eli allergiaa aiheuttavina aineina vasta sitouduttuaan johonkin elimistön omaan valkuaisaineeseen eli proteiiniin.

Ihokosketusallergian kehittymistä edeltää aina tietty oireeton altistumisaika, jona aikana elimistö on ollut toistuvasti kosketuksessa allergiaa aiheuttavaan aineeseen. Se on yleensä kuukausien tai vuosien mittainen. Harvinaisissa tapauksissa voi kuitenkin jo kerta-altistuminen riittää aiheuttamaan allergian. Allergian kehittymisen seurauksena elimistössä syntyy pysyvä reagointitavan muutos. Toisin sanoen allergiat ovat pysyviä.

Allergista ekseemaa eli viivästynyttä ihoallergiaa tutkitaan epikutaanikokeilla eli lapputesteillä.

Kosketusnokkosihottuma ja proteiinikosketusihottumat

Allergisessa kosketusnokkosihottumassa eli kosketusurtikariassa ihokosketusalueelle kehittyy nopeasti, jo muutamassa minuutissa, yleensä alle puolessa tunnissa, punoitusta, turvotusta ja nokkosenpolttaman näköisiä paukamia. Ihottuma on yleensä voimakkaan kutiavaa. Se häviää myös nopeasti, muutamassa tunnissa jälkiä jättämättä, kun kosketus allergiaa aiheuttaneeseen aineeseen lakkaa. Oireisiin liittyy myös usein muita välittömän allergian oireita kuten silmien kutinaa ja punoitusta, aivastelua, nuhaa, yskää, hengenahdistusta ja astmaa.

Toistuva ihoaltistuminen voi johtaa myös jatkuviin tulehdusoireisiin, proteiinikosketusihottumaan. Tällöin ihottuma muistuttaa ulkonäöltään kemikaalien aiheuttamaa ekseemaa.

Välitöntä allergiaa aiheuttavat allergeenit ovat yleensä eläin- tai kasvikunnan valkuaisaineita eli proteiineja, mutta harvinaisissa tapauksissa myös kemikaaleja. Esimerkiksi kumikäsineiden luonnonkumilateksi, jauhojen käsittely, koiran nuolaisu ja harvoin myös kosmetiikkatuotteen sisältämä valkuaisaine (esim. silkkiproteiini) tai kemikaali (esim. hiustenvalkaisuun käytetyt persulfaatit), voivat aiheuttaa välittömän nokkosihottuman. Välittömässä (tyyppi I) allergisessa reaktiossa syöttösoluissa vapautuu histamiinia spesifin IgE-vasta-ainevälitteisen reaktion kautta.

Välitöntä allergiaa tutkitaan ihopistokokeilla (prick-testeillä) ja verestä spesifeillä IgE-vasta-ainetutkimuksilla (esim. RAST-tutkimus).

Kristiina Alanko, dosentti, ihotautien erikoislääkäri